Verenpaine

Mitä sinun tulisi tietää verenpaineesta?

Kun korkea verenpaine (hypertensio) diagnosoidaan, paineen alentamiseen tarvitaan elintapojen muutoksia ja/tai lääkehoitoa. Korkea verenpaine on johtava aivohalvauksen, sydänkohtauksen, sydämen vajaatoiminnan ja munuaisten vajaatoiminnan aiheuttaja. Se voi johtua stressistä, ylipainosta, liiallisesta suolan syömisestä tai liiallisesta alkoholin nauttimisesta.

Mikä on verenpaine?

Kun sydän lyö, se pumppaa verta ympäri kehoa toimittaen sille ravinteita ja happea. Kiertävä veri työntyy verisuonten seinämiä vasten. Tätä työntövoimaa kutsutaan verenpaineeksi.

Kun verenpaine on liian korkea, se rasittaa valtimoiden seinämiä, jolloin ne ovat alttiimpia kolesterolin kertymiselle ja ateroskleroottisen plakin kehittymiselle (jota kutsutaan myös valtimoiden kovettumiseksi).

Plakki voi aiheuttaa veritulpan, joka tukkii verenkierron valtimossa joko kokonaan tai osittain, tai aiheuttaa jopa valtimon repeytymisen. Jos veritulppa tukkii aivoihin kulkevan verisuonen, se aiheuttaa aivohalvauksen. Jos veritulppa tukkii sydämeen kulkevan verisuonen, se aiheuttaa sydäninfarktin. Aortan (ihmiskehon tärkeimmän suonen) tukokset voivat aiheuttaa hengenvaarallisen dissekaation eli repeämän.

Korkea verenpaine pakottaa sydämen tekemään enemmän töitä. Tämä taas aiheuttaa sydänlihaksen paksuuntumista ja jäykistymistä, mikä voi johtaa sydämen vajaatoimintaan.

Näin mittaat verenpaineen

Jokaisen tulisi tietää oma verenpaineensa. Omien lukemien (verenpaine, kolesteroli, verensokeri ja painoindeksi) tietäminen on avain sydänsairauden ehkäisyyn.

  1. Henkilön tulee istua mukavasti rauhallisella paikalla noin viisi minuuttia ennen verenpaineen mittaamista.
  2. Mansetin oikea koko on tärkeää: jos se on liian suuri tai liian pieni, se voi johtaa epätarkkaan tulokseen.
  3. Mansetti tulisi asettaa samaan tasoon sydämen kanssa, ja käsivarren tulisi olla pöydällä tai käsinojan varassa.
  4. Ensimmäisellä lääkärikäynnillä verenpaine kirjataan vähintään kahden mittauksen keskiarvotuloksena.

 

Lukema ilmaistaan elohopeamillimetreinä (mmHg) muodossa, joka koostuu suuremmasta yläpaineesta (systolinen) ja pienemmästä alapaineesta (diastolinen). Paineet kuvastavat sydämen sykkeen pumppausvaihetta (systolista vaihetta) ja lepovaihetta (diastolista vaihetta).

 

Kuvan ylempi numero (120) on systolinen verenpaine, ja alempi numero (70) on diastolinen verenpaine.

 

Korkea verenpaine

Hypertensio diagnosoidaan, kun verenpaine on jatkuvasti korkeampi kuin sydän- ja verisuonitautiriskin kasvamiseen liittyvä taso. VERENPAINE muodostuu systolisesta ja diastolisesta verenpaineesta.

Normaalin verenpaineen ei tulisi ylittää 130–140 mmHg systolista painetta ja 80–90 mmHg diastolista painetta iästä riippuen.

Korkea verenpaine on hiljainen tappaja, koska se ei yleensä aiheuta oireita. Ensimmäinen ja ratkaiseva askel on omien lukemien tietäminen! Anna lääkärin mitata verenpaineesi eri tilanteissa. Voit myös pyytää lääkäriltä tai apteekkihenkilökunnalta luotettavaa olkavarsiverenpainemittaria, jolla voit mitata verenpaineesi kotona useaan kertaan tai jatkuvasti 24 tunnin ajan.

Kun tiedät oman verenpaineesi, voit sopia hoitostrategiasta lääkärisi kanssa. Tämä riippuu verenpaineestasi ja muista tekijöistä, jotka vaikuttavat sydän- ja verisuonitaudin kehittymisen kokonaisriskiisi. Jos verenpaineesi on koholla, ensimmäinen askel on elintapojen parantaminen: älä tupakoi, muista syödä terveellisesti ja harrasta säännöllistä liikuntaa. Yhden kilogramman laihduttaminen sisäelinrasvasta (kehon rasva, joka varastoituu vatsaonteloon tärkeiden sisäelinten, kuten maksan, haiman ja suolten ympärille) voi alentaa verenpainetta lähes 1 mmHg. Jos verenpaineesi pysyy korkeana tapojesi muuttumisesta huolimatta, on syytä harkita lääkehoitoa. Lääkevalinta riippuu omasta yksilöllisestä riskistäsi. On tärkeää ottaa verenpainelääkkeet ohjeiden mukaisesti sydän- ja verisuonitautien ehkäisemiseksi. Muista – et tunne korkeaa verenpainetta, mutta riski on silti olemassa. Tarvitaan elinikäistä verenpaineen seurantaa, hyviä elintapoja ja lääkitystä.

ESC
EAPC
ACCA
ACNAP